TAUSTAA

YHDISTELMÄEHKÄISY

Maailmassa noin 151 miljoonaa naista käyttää ehkäisypillereitä – sekä raskauden ehkäisyyn että erilaisten hormonaalisten oireiden hoitoon. Yhdistelmäehkäisyvalmisteissa on kahta hormonia: estrogeenia ja keltarauhashormoni progestiinia. Jokaisella estrogeenilla ja progestiinilla on omat erityispiirteensä, jotka voivat vaikuttaa siihen, millaisia sivuvaikutuksia käyttäjä kokee. Kokemukset vaihtelevat paljon yksilöllisesti, joten sopivin valmiste löytyy usein vain kokeilemalla.

Viime vuosina ehkäisyvaihtoehtoja on tullut lisää, myös estrogeenien suhteen. Pitkään ainoana vaihtoehtona oli etinyyliestradioli (EE), jota on yhä suurimmassa osassa yhdistelmäehkäisyvalmisteita. Sen etuna on usein hyvä vuotokontrolli ja siten helppo käytettävyys. Uudempi vaihtoehto on estetroli (E4), luonnollinen estrogeeni, jota esiintyy naisen elimistössä raskauden aikana. Synteettisesti valmistettu estetroli on osoittautunut monille käyttäjille miellyttäväksi vaihtoehdoksi.

Keltarauhashormoneista erityisesti drospirenoni (DRSP) on tunnettu sekä ehkäisytehostaan että nesteitä poistavasta vaikutuksestaan. Suomessa pelkkää drospirenonia sisältävä minipilleri onkin suosittu valinta. Drospirenonia käytetään myös yhdistelmäehkäisyvalmisteissa yhdessä etinyyliestradiolin tai estetrolin kanssa.

Estrogeenia sisältävien ehkäisyvalmisteiden käyttö lisää hieman veren hyytymistaipumusta, mistä syystä näiden käyttöön liittyy harvinaisena haittatapahtumana laskimotukos (7-30 tapausta/ 10 000 käyttövuotta). Yhdistelmäehkäisyn käyttöön liittyvä tukosriski on kuitenkin huomattavan paljon pienempi kuin esimerkiksi synnytyksen jälkeen. Lievästi korostuneen riskin vuoksi tutkimukseen otetaan mukaan vain tutkittavia, joilla ei ole tukoksille altistavia riskitekijöitä, kuten aurallista migreeniä, aiemmin sairastettua veritulppaa tai tiedossa olevaa perinnöllistä tukostaipumusta. Tutkimuksen rekrytoinnissa toimitaan suomalaisen raskauden ehkäisyn Käypä Hoito –suosituksen mukaisesti, eikä tutkimukseen oteta tutkittavia, joilla olisi vasta-aiheita yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käytölle. Toistaiseksi kaikkia eri estrogeeneja sisältäviä yhdistelmäehkäisyvalmisteita koskevat samat suositukset: mikäli tulevaisuudessa todetaan jonkin estrogeenin olevan toisia turvallisempi, saattavat ohjeet muuttua tämänkin asian suhteen.

POLYENDOKRIININEN METABOLINEN MUNASARJAOIREYHTYMÄ eli PMOS

Polyendokriininen metabolinen munasarjaoireyhtymä eli PMOS, aiemmalta nimeltään PCOS. Oireyhtymän nimi muuttui tämän tutkimuksen lupien saamisen jälkeen, joten tästä syystä nimessä esiintyy vielä aiempi lyhenne. PMOS on yleisin naisten hormonitasapainon häiriö. Sen tyyppipiirteitä ovat kuukautiskierron häiriöt, mieshormonien ylimäärä eli hyperandrogenismi sekä ultraäänitutkimuksessa havaittava, tavallista suurempi rakkuloiden määrä munasarjoissa. Mieshormonien ylimäärä saattaa näkyä liiallisena, “miestyyppisenä” karvakasvuna tai aknena, mutta joskus se havaitaan vain verikokeissa. Ylipaino hankaloittaa PMOS:n oireita ja toisaalta PMOS voi hankaloittaa painonhallintaa. PMOS altistaa sokeri- ja rasva- aineenvaihdunnan häiriöille myös ylipainosta riippumattomasti.

PMOS:ään liittyviä kuukautiskierron häiriöitä ja hyperandrogenismia hoidetaan ensisijaisesti yhdistelmäehkäisyvalmisteilla, mikäli raskaustoive ei ole ajankohtainen. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan tutkittu, millaiset yhdistelmäehkäisyvalmisteet olisivat tälle potilasryhmälle suotuisimpia huomioiden sekä hoidon tehokkuus että valmisteiden vaikutukset aineenvaihduntaan. Tästä syystä CoCo3-PCOS-tutkimuksessamme haluamme tarkastella erilaisten ehkäisyvalmisteiden vaikutuksia myös naisilla, joilla on todettu PMOS.

Lisätietoa ehkäisyvalmisteista ja PMOS:stä saat seuraavista lähteistä:

Raskauden ehkäisyn käypä hoito -suositus https://www.kaypahoito.fi/hoi50104

PMOS/PCOS, Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00686/munasarjojen-monirakkulaoireyhtyma-pcos?q=pcos

Kansainvälinen PMOS/PCOS hoitosuositus: https://www.monash.edu/medicine/mchri/pcos/guideline